Kemikaaliluettelo: Mitä laki sanoo

Kaikkia kemikaaleja käsitteleviä organisaatioita velvoitetaan lain mukaan pitämään ajantasaista kemikaaliluetteloa. Mutta mitä kemikaaliluettelo käytännössä tarkoittaa, ja miten voit varmistaa, että se täyttää sekä ympäristölainsäädännön että työturvallisuuden vaatimukset?

Tässä artikkelissa kerromme, mitä kemikaaliluetteloon on sisällytettävä, mitä velvoitteita siihen liittyy ja kuinka digitaaliset työkalut voivat auttaa hallitsemaan prosessia entistä tehokkaammin ja sujuvammin.

Mikä on kemikaaliluettelo?

Kemikaaliluettelo on luettelo organisaatiossa käytettävistä, varastoitavista tai muuten esiintyvistä kemikaalituotteista ja vaarallisista aineista. Sen tarkoituksena on osoittaa, mitä aineita käytetään, missä määrin ja millaisia terveys- tai ympäristövaikutuksia niihin liittyy. Luettelossa tulee olla vähintään tuotteen nimi, käyttötarkoitus, aineen määrä sekä tiedot sen luokituksesta ja vaarallisista ominaisuuksista.

Mitä laki sanoo?

Kemikaaliluetteloa edellytetään sekä ympäristölainsäädännössä että työturvallisuutta koskevassa lainsäädännössä. Suomessa vaatimus perustuu erityisesti työturvallisuuslakiin (738/2002) ja valtioneuvoston asetukseen kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001). Nämä säädökset velvoittavat työnantajaa tunnistamaan, arvioimaan ja hallitsemaan työpaikan kemiallisista aineista aiheutuvat riskit.

Tarkoituksena on varmistaa, että työnantaja ja muut velvolliset tahot pystyvät kokonaisvaltaisesti seuraamaan, mitä kemikaalituotteita työpaikalla on, millaisia vaarallisia ominaisuuksia niihin liittyy, missä niitä käytetään tai varastoidaan, ja mitä lainsäädännöllisiä vaatimuksia aineisiin sovelletaan.

Ympäristön näkökulmasta samansuuntaisia velvoitteita asettaa ympäristönsuojelulaki (527/2014) sekä sitä täydentävät asetukset, jotka korostavat organisaation vastuuta käyttää ja varastoida kemikaaleja siten, ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle tai ihmisten terveydelle. Lisäksi kemikaaleja koskevat EU-asetukset REACH ja CLP velvoittavat toiminnanharjoittajia ylläpitämään ajantasaisia tietoja aineiden vaaraluokista ja turvallisesta käytöstä.

Kemikaaliluettelossa on oltava:

Tuotteen nimi
Luokitus ja vaarapiktogrammit (CLP-asetuksen mukaisesti)
Tiedot tuotteen käyttötavasta
Tiedot käytön laajuudesta – esimerkiksi vuosikulutus tai enimmäisvarastointimäärä

Mitä pidetään vaarallisena aineena Suomen lainsäädännön mukaan?

Suomen lainsäädännössä, erityisesti työturvallisuuslaissa ja valtioneuvoston asetuksessa kemiallisista tekijöistä työssä, edellytetään, että kaikki työpaikan kemialliset ja terveydelle haitalliset tekijät tunnistetaan ja dokumentoidaan – ei ainoastaan valmiina kemikaalituotteina toimitettuja aineita.

Tämä tarkoittaa, että riskinarviointiin ja luetteloon tulee tarpeen mukaan sisällyttää myös seuraavat:

Pölyt, sumut ja höyryt, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittoja
Kaasut ja nesteet, jotka voivat aiheuttaa palovammoja tai kylmävammoja
Hapenpuutteiset tilat
Homeitiöt ja mikro-organismien tuottamat aineet

Monet organisaatiot keskittyvät pelkästään kemikaalituotteisiinsa ja sivuuttavat nämä “piilevät” riskit. Tämä voi johtaa puutteellisiin riskinarviointeihin.

Övriga kemiska riskkällor – vad är det och hur gör du?

I den här artikeln går vi igenom vad övriga kemiska riskkällor är och ger konkreta tips på hur du kan identifiera och hantera dem.

Näin täytät lainsäädännön vaatimukset käytännössä

Lakivaatimusten täyttäminen edellyttää enemmän kuin pelkkää luetteloa kemiallisista vaaralähteistä. Tarvitaan myös selkeä rakenne, ajantasainen tieto ja vastuiden määrittely. Toimiva luettelo perustuu siihen, että organisaation kaikki toimijat tietävät, mitä tuotteita käytetään, missä ne sijaitsevat ja millaisia riskejä niihin liittyy. Tämä puolestaan edellyttää selkeitä menettelyjä uusien tuotteiden lisäämiselle, vanhentuneiden poistamiselle sekä vastuuhenkilöiden nimeämistä tietojen ylläpitoon.

Kun kemikaaliluetteloa ylläpidetään järjestelmällisesti, organisaatio saa paitsi paremman kokonaiskuvan kemikaaleistaan myös vahvan perustan riskinarvioinneille, ympäristöraportoinnille ja substituutiotyölle. Näin luettelosta tulee aktiivinen työkalu turvalliseen ja lainmukaiseen kemikaalien hallintaan – ei pelkkä hallinnollinen velvoite.

💡 Intersolian vinkit

Listaa kaikki kemikaalituotteet, myös ne, joita ei ole luokiteltu vaarallisiksi, mutta jotka voivat silti aiheuttaa riskejä.
Kirjaa tuotteiden enimmäisvarastointimäärät – tieto, joka on olennainen riskinarvioinneissa ja tarvittaessa myös lupamenettelyissä.
Varmista, että iChemistryn organisaatiorakenne vastaa organisaatiosi todellista toimintaa, jotta tuotteiden sijainti ja käyttökohteet ovat selkeästi nähtävissä.
Lisää muut kemialliset riskilähteet omiksi merkinnöikseen – esimerkiksi pölyt, höyryt tai kaasut.
Pidä kemikaaliluettelo ajantasaisena – sen tulee olla elävä dokumentti, ei kertaluonteinen tehtävä.

Miten kemikaaliluettelon hallintaohjelmisto helpottaa vaatimustenmukaisuutta

Kun luetteloa hallitaan digitaalisesti kemikaalien hallintajärjestelmässä, kuten iChemistryssä, saat kokonaisvaltaisen näkyvyyden kaikkiin kemikaaleihin ja varmistat, että tiedot ovat aina ajan tasalla. Kemikaaliluettelon hallintaohjelmisto kokoaa kaikki kemikaaleihin liittyvät tiedot yhteen paikkaan ja mahdollistaa nopean haun, suodatuksen ja tietojen päivittämisen tarpeen mukaan. Näin saat selkeän kokonaiskuvan käytössä olevista tuotteista, niiden sijainnista ja niihin liittyvistä riskeistä – asioista, joiden manuaalinen ylläpito on usein työlästä ja virhealtista.

Digitalisoimalla luettelosi säästät aikaa, vähennät virheiden riskiä ja varmistat, että kaikki työskentelevät samojen ajantasaisten tietojen perusteella. Se helpottaa myös vaatimustenmukaisuuden osoittamista viranomaistarkastuksissa ja tukee entistä järjestelmällisempää, turvallisempaa ja kestävämpää kemikaalien hallintaa.

Usein kysyttyä kemikaaliluettelosta

Mikä on kemikaaliluettelo?

Kemikaaliluettelo on luettelo organisaatiossa käytettävistä kemikaalituotteista ja muista kemiallisista riskilähteistä. Se osoittaa, mitä aineita käytetään, missä määrin ja millaisia terveys- tai ympäristövaikutuksia niihin liittyy.

Mitkä lait ja säädökset ohjaavat kemikaaliluettelon ylläpitoa?

Kemikaaliluettelon ylläpitäminen on lakisääteinen velvoite, joka perustuu Suomessa ennen kaikkea työturvallisuuslakiin (738/2002) ja valtioneuvoston asetukseen kemiallisista tekijöistä työssä (VNa 715/2001). Näissä säädöksissä työnantajaa velvoitetaan tunnistamaan, arvioimaan ja hallitsemaan työpaikan kemiallisista aineista aiheutuvat riskit sekä pitämään ajan tasalla olevat tiedot käytettävistä kemikaaleista.

Lisäksi kemikaaleja koskevat EU-asetukset REACH ja CLP edellyttävät, että kemikaalien ominaisuuksista, luokituksesta ja turvallisesta käytöstä on oltava riittävät ja ajantasaiset tiedot. Näiden velvoitteiden täyttämiseksi luettelo toimii keskeisenä työkaluna.

Mitkä organisaatiot ovat velvollisia ylläpitämään kemikaaliluetteloa?

Kaikki organisaatiot, jotka käsittelevät kemikaalituotteita tai muita kemiallisia vaaratekijöitä, ovat velvollisia ylläpitämään kemikaaliluetteloa. Velvoite koskee esimerkiksi teollisuuslaitoksia, laboratorioita, korjaamoja, terveydenhuollon toimijoita sekä oppilaitoksia.

Mitä kemikaaliluetteloon on sisällytettävä?

Luettelossa tulee olla tuotteen nimi, tiedot sen käyttötarkoituksesta ja määrästä sekä kuvaukset mahdollisista terveys- ja ympäristövaaroista. Luettelosta tulee lisäksi ilmetä, missä tuotetta käytetään tai varastoidaan ja koskevatko sitä erityiset säädökset tai altistumisrajat.

Kuinka usein kemikaaliluettelo tulee päivittää?

Luetteloa on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla. Uudet tuotteet tulee lisätä heti niiden käyttöönoton yhteydessä, ja käytöstä poistetut tuotteet tulee arkistoida luettelosta. Lisäksi on tärkeää tarkistaa säännöllisesti, että käyttöturvallisuustiedotteet ja määrätiedot ovat ajan tasalla.

Kuka vastaa kemikaaliluettelon oikeellisuudesta?

Vastuu kemikaaliluettelon paikkansapitävyydestä on aina toiminnanharjoittajalla, eli työnantajalla tai organisaatiolla, joka harjoittaa toimintaa. Käytännössä luettelon ylläpito ja päivittäminen voidaan delegoida esimerkiksi ympäristö-, työturvallisuus- tai EHS-vastuuhenkilöille, mutta työnantaja säilyy aina lain tarkoittamana vastuullisena tahona ja on velvollinen varmistamaan, että vaatimukset täyttyvät.