Henkilönsuojaimet (PPE): Kattava opas

Kun työskennellään kemikaalien ja muiden vaarallisten aineiden kanssa, henkilönsuojaimet (PPE) muodostavat usein viimeisen ja samalla tärkeimmän suojakerroksen terveyshaittoja ja tapaturmia vastaan. Tästä huolimatta suojainten virheellinen tai epäsäännöllinen käyttö on edelleen yksi yleisimmistä työpaikkatapaturmien taustasyistä.

Tässä artikkelissa kerromme, mitä henkilönsuojaimet ovat, mitä lainsäädännön vaatimuksia työnantajan on noudatettava, miten valita oikeat suojaimet ja kuinka varmistaa, että niitä käytetään käytännössä oikein ja tehokkaasti.

Mitä henkilönsuojaimet (PPE) ovat?

Henkilönsuojaimet ovat varusteita, joilla suojataan työntekijää riskeiltä, joita ei voida poistaa muilla toimenpiteillä – esimerkiksi kemikaalien käsittelyssä tai altistuttaessa melulle, kuumuudelle, kylmyydelle tai putoamisvaaroille.

Henkilönsuojaimiin kuuluvat muun muassa suojakäsineet, suojalasit, kasvo- ja hengityksensuojaimet, suojavaatteet, turvajalkineet ja suojakypärät. Suojainten tarkoituksena on vähentää terveyshaittojen ja tapaturmien riskiä luomalla lisäeste työntekijän ja vaarallisen altistumisen väliin.

Käyttöturvallisuustiedotteen kohta 8 kertoo, mitä henkilönsuojaimia kemikaalin käsittelyssä on käytettävä (esimerkiksi oikea käsinemateriaali, hengityksensuodatin, suojavaatetuksen tyyppi).

Mitä laki sanoo henkilönsuojaimista?

Työnantajalla on selkeä velvollisuus suojella työntekijöitä kemiallisilta vaaroilta. Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työnantajan on poistettava tai vähennettävä riskit ensisijaisesti teknisin ja organisatorisin toimenpitein. Jos riskit eivät näillä keinoin alene riittävästi, on käytettävä henkilönsuojaimia.

Myös valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä (VNa 715/2001) velvoittaa työnantajaa arvioimaan kemikaalien aiheuttamat vaarat ja varmistamaan, että käytettävät suojaimet ovat tarkoituksenmukaisia ja riittävää suojaa tarjoavia.

Henkilönsuojaimia ei saa käyttää korvaamaan muita riskienhallintakeinoja. Riskit on aina ensin minimoitava esimerkiksi teknisillä ratkaisuilla, ilmanvaihdolla, suljetuilla prosesseilla ja työjärjestelyillä. Vasta kun nämä keinot eivät yksin riitä, henkilönsuojaimet toimivat viimeisenä suojakerroksena.

Kemikaalien käsittelyssä keskeistä on myös EU-lainsäädäntö:

REACH-asetus edellyttää vaarojen arviointia ja turvallisen käytön ohjeita.
CLP-asetus määrittelee kemikaalien luokituksen ja merkinnät.

Lainsäädäntö edellyttää, että työnantaja:

Tarjoaa työntekijöille sopivat henkilönsuojaimet maksutta.
Arvioi riskit ja valitsee tehtävään sopivat suojaimet.
Opastaa ja kouluttaa työntekijät suojainten oikeaan käyttöön.
Huoltaa, tarkastaa ja säilyttää suojaimet asianmukaisesti, jotta niiden suojauskyky säilyy.

Vaarapiktogrammit ohjaavat oikean suojaimen valintaan

Kemikaalipakkausten vaarapiktogrammit kertovat olennaista tietoa aineeseen liittyvistä riskeistä – esimerkiksi siitä, onko aine syövyttävä, myrkyllinen, helposti syttyvä tai terveydelle haitallinen. Nämä symbolit, jotka on määritelty EU:n CLP-asetuksessa, toimivat nopeana oppaana siihen, millaisia henkilönsuojaimia kemikaalin käsittelyssä tarvitaan.

Esimerkiksi syövyttäviä aineita kuvaava piktogrammi voi tarkoittaa, että työntekijän tulee käyttää kemikaaleja kestäviä suojakäsineitä ja suojalaseja. Terveysvaaraa osoittava symboli voi puolestaan edellyttää hengityksensuojainta ja hyvää ilmanvaihtoa.

Kun vaarapiktogrammeja tulkitaan yhdessä käyttöturvallisuustiedotteen kohdan 8 kanssa, oikeiden suojainten valinta helpottuu ja altistumisriski voidaan minimoida.

Kemikaalien varoitusmerkit – mitä ne ovat?

Tässä artikkelissa selitetään eri vaarapiktogrammit, milloin niitä on käytettävä ja mitkä säännökset koskevat kemikaalien merkintöjä.

Kuinka valita oikeat henkilönsuojaimet

Oikeiden henkilönsuojainten valinta alkaa perusteellisesta riskinarvioinnista. Tunnista, mitä kemikaaleja käytetään, miten niitä käsitellään ja millaisia altistumisreittejä työssä voi esiintyä. Näiden tietojen perusteella voidaan määrittää, millaisia suojaimia tarvitaan – esimerkiksi suojakäsineitä, suojalaseja, hengityksensuojaimia, suojavaatetusta tai turvajalkineita.

Käyttöturvallisuustiedotteen kohta 8 sisältää tiedot tarvittavista suojatoimenpiteistä ja henkilönsuojaimista. Näitä ohjeita on tärkeää noudattaa tarkasti altistumisen minimoimiseksi.

Esimerkki: Jos käyttöturvallisuustiedotteessa suositellaan nitrilikumihanskoja, ei niiden tilalla tule käyttää ohuita kertakäyttöisiä lateksihanskoja – ne eivät yleensä tarjoa riittävää suojaa liuottimia vastaan.

Varmista, että suojaimet:

Soveltuvat kyseiseen riskiin (esimerkiksi oikea käsinemateriaali liuottimille).
Ovat CE-merkittyjä ja täyttävät asiaankuuluvat standardit.
Sopivat käyttäjälle hyvin ja niitä käytetään oikein.

Vältettävät yleiset virheet

Selkeistä säädöksistä huolimatta henkilönsuojainten käytössä esiintyy edelleen paljon virheitä. Ne johtuvat usein puutteellisista toimintatavoista, riittämättömästä osaamisesta tai seurannan puutteesta. Yksi yleisimmistä ongelmista on vääränlaisen suojan valitseminen – esimerkiksi käsineiden materiaalin sopimattomuus kemikaalille tai väärä hengityksensuodatin, joka ei suojaa oikean tyyppisiltä kaasuilta tai hiukkasilta. Tämä voi luoda vääristyneen turvallisuuden tunteen ja lisätä altistumisriskiä, vaikka työntekijä uskoo olevansa suojattu.

Toinen tyypillinen ongelma on epäsäännöllinen suojainten käyttö. Suojaimia saatetaan pitää epämukavina, ohjeet voivat olla epäselviä tai työntekijät eivät ole saaneet riittävää koulutusta siitä, milloin ja miten suojaimia tulisi käyttää. Joissain tapauksissa suojaimia käytetään vain selvästi vaarallisissa työtehtävissä, vaikka kemiallinen altistuminen tapahtuu usein juuri rutiininomaisissa ja näennäisen harmittomissa tehtävissä.

Usein myös ajantasainen dokumentaatio suojainten käytöstä, hankinta-ajankohdasta ja tarkastuksista puuttuu. Ilman seurantaa on vaikea varmistaa, että suojaimet edelleen täyttävät EU:n PPE-asetuksen (2016/425) ja kansallisen työturvallisuuslainsäädännön vaatimukset.

Lisäksi tarkastukset ja huolto unohtuvat helposti. Suojainten kuluminen vaihtelee materiaalin, käyttökertojen ja kemikaalikosketuksen mukaan. Erityisesti kemikaalien kanssa työskenneltäessä on tärkeää, että suojaimet tarkastetaan ja vaihdetaan säännöllisesti.

Kun organisaatio ottaa käyttöön selkeät toimintatavat, kouluttaa henkilöstöä ja dokumentoi suojaimet digitaalisesti – esimerkiksi iChemistry-järjestelmän avulla – nämä yleiset virheet voidaan välttää ja turvallisuuskulttuuri vahvistuu läpi organisaation.

Vältä seuraavia virheitä:

Vääränlaisen suojan käyttö – esimerkiksi väärä suodatin tai kemikaalille sopimaton käsinemateriaali
Epäjohdonmukainen suojainten käyttö, joka johtuu epäselvistä ohjeista tai riittämättömästä koulutuksesta
Puuttuva tai vanhentunut dokumentaatio
Suojainten tarkastamatta jättäminen tai niiden vaihtamatta jättäminen kulumisen tai vaurioiden ilmetessä

Turvallisuus alkaa koulutuksesta

Oikeista henkilönsuojaimista ei ole hyötyä, jos niitä ei käytetä oikein. Siksi koulutus on olennainen osa tehokasta kemikaaliturvallisuutta. Työntekijöiden tulee ymmärtää, miksi suojaimet ovat tärkeitä, miten niitä käytetään oikein ja millaisia riskejä väärään käyttöön liittyy.

Me Intersolialla tarjoamme laajan valikoiman koulutuksia, jotka vahvistavat henkilöstösi osaamista ja turvallisuuskulttuuria. Koulutuksemme kattavat muun muassa kemikaalien hallinnan, riskinarvioinnin, ympäristö- ja työlainsäädännön sekä vaarallisten aineiden käsittelyn. Käytännön esimerkkien ja selkeiden toimintamallien avulla voit nopeasti kehittää osaamistasi ja toimia työssäsi varmemmin ja itsenäisemmin.

Usein kysyttyä henkilönsuojaimista

Mitä ovat henkilönsuojaimet?

Henkilönsuojaimiin kuuluvat esimerkiksi suojakäsineet, suojalasit, hengityksensuojaimet, suojavaatteet, turvajalkineet ja suojakypärät. Niiden tarkoituksena on vähentää terveyshaittojen ja tapaturmien riskiä luomalla lisäsuoja työntekijän ja vaarallisen altistumisen väliin.

Mitä PPE tarkoittaa?

PPE tulee englannin kielen sanoista Personal Protective Equipment, eli henkilönsuojaimet. Termiä käytetään laajasti eri toimialoilla kuvaamaan varusteita, jotka suojaavat työntekijöitä vaaralliselta altistumiselta.

Mitä esimerkkejä henkilönsuojaimista on?

Henkilönsuojaimia ovat esimerkiksi suojakäsineet, suojalasit, kasvovisiirit, hengityksensuojaimet, kuulonsuojaimet, turvajalkineet, suojakypärät sekä suojavaatteet, kuten haalarit tai esiliinat.

Milloin henkilönsuojaimia tulee käyttää?

Henkilönsuojaimia tulee käyttää silloin, kun riskejä ei voida poistaa muilla keinoilla, kuten teknisillä ratkaisuilla tai työmenetelmien muutoksilla.

Kemikaalien, melun, pölyn, kuumuuden, kylmyyden sekä roiske- tai putoamisvaarojen yhteydessä henkilönsuojaimet toimivat viimeisenä suojakerroksena työntekijän ja vaaratekijän välillä.

Kenen vastuulla on henkilönsuojainten hankinta?

Työnantajan vastuulla on hankkia henkilönsuojaimet tilanteissa, joissa riskejä ei voida poistaa muilla keinoin.

Suojaimet on tarjottava työntekijöille maksutta, niiden tulee soveltua kyseiseen riskiin, ja ne on pidettävä kunnossa, jotta niiden suojauskyky säilyy.

Työnantajan on lisäksi varmistettava, että työntekijät saavat ohjeet ja koulutuksen suojainten oikeaan käyttöön.

Mitä säädöksiä henkilönsuojainten käyttöä ohjaa?

Suomessa henkilönsuojainten käyttöä säätelevät ensisijaisesti Työturvallisuuslaki (738/2002) sekä valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä (VNa 715/2001). Näissä säädöksissä määritellään työnantajan velvollisuudet suojainten valinnasta, käytöstä, kunnossapidosta ja tarkastuksista tilanteissa, joissa riskejä ei voida hallita muilla toimenpiteillä.

Henkilönsuojainten rakenteelliset ja suorituskykyä koskevat vaatimukset perustuvat EU:n henkilönsuojainasetukseen (PPE Regulation, EU 2016/425), joka varmistaa, että markkinoilla olevat suojaimet täyttävät turvallisuusstandardit ja ovat CE-merkittyjä.