Vaarallisten aineiden turvallinen kuljetus (VAK) on monisyinen kokonaisuus, joka edellyttää tarkkaa säädösten noudattamista ja aineiden huolellista käsittelyä. Tässä kattavassa oppaassa perehdymme siihen, mitä vaaralliset aineet oikeastaan ovat ja miten ne luokitellaan kansainvälisten järjestelmien, kuten ADR:n, IMDG:n ja ICAO-TI/IATA DGR:n mukaisesti. Käymme läpi yhdeksän vaaraluokkaa räjähteistä syövyttäviin aineisiin sekä niiden alaluokat tarjotaksemme kattavan tietopaketin vaarallisten aineiden kuljetuksesta.
Mitä ovat vaaralliset aineet?
Vaaralliset aineet ovat aineita, jotka kemiallisten tai fysikaalisten ominaisuuksiensa vuoksi voivat aiheuttaa vaaraa hengelle, terveydelle, ympäristölle tai omaisuudelle kuljetuksen aikana. Oikein käsiteltyinä nämä aineet eivät ole sen vaarallisempia kuin luokittelemattomatkaan tuotteet – ja juuri siksi asianmukainen käsittely on kuljetuksessa niin tärkeää.
Aine tai esine luokitellaan vaaralliseksi aineeksi, jos se täyttää kuljetussäädöksissä – kuten ADR (tie), IMDG (meri), ICAO-TI/IATA DGR (ilma) tai RID (raide, rautatie) – määritellyt luokittelukriteerit.
Vaarallisten aineiden kuljetusta (VAK) koskevat säädökset
ADR
ADR on lyhenne sanoista ”Accord européen relatif au transport international des marchandises dangereuses par route”, eli suomeksi ”eurooppalainen sopimus vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista”. Kansainvälinen termi ADR on kuljetusalalla niin laajasti käytöstä, että lähes jokainen ymmärtää sen lähes jokaisessa maassa.
ADR-sopimusta sovelletaan kuljetuksiin EU- ja ETA-jäsenvaltioiden sekä muiden sopimusvaltioiden välillä.
ADN
ADN on eurooppalainen sopimus vaarallisten aineiden kansainvälisestä kuljetuksesta sisävesillä. Sen tavoitteena on varmistaa korkea turvallisuustaso, ehkäistä onnettomuuksista johtuvaa ympäristön saastumista ja edistää turvallista kaupankäyntiä.
IMDG-koodi
IMDG-koodi (International Maritime Dangerous Goods Code) on maailmanlaajuinen standardi vaarallisten aineiden merikuljetukselle. Se kattaa yleiset määräykset, koulutusvaatimukset sekä luokittelusäännökset merikuljetuksia varten.
RID
RID on lyhenne ranskankielisestä nimestä Règlement concernant le transport international ferroviaire de marchandises Dangereuses, eli kansainvälisiä vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksia koskevat määräykset. RID on osa COTIF-sopimusta ja se sääntelee vaarallisten aineiden turvallista kansainvälistä kuljetusta rautateitse.
ICAO-TI ja IATA DGR
ICAO-TI viittaa Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (International Civil Aviation Organization) teknisiin ohjeisiin vaarallisten aineiden turvallisesta ilmakuljetuksesta (Technical Instructions for the Safe Transport of Dangerous Goods by Air). Nämä määräykset ovat sitovia kaikille maille, jotka ovat ratifioineet Chicagon yleissopimuksen kansainvälisestä siviili-ilmailusta.
Lisäksi Kansainvälinen ilmakuljetusliitto (IATA) on laatinut täydentävät ohjeet nimeltä Dangerous Goods Regulations (DGR), jotka perustuvat ICAO-TI-ohjeisiin ja joita lentoyhtiöt maailmanlaajuisesti käyttävät vaarallisten aineiden kuljetuksessa.
Miksi VAK-säädökset ovat tarpeellisia?
Vaarallisten aineiden kuljettamiseen liittyy merkittäviä riskejä, jotka voivat vaihdella kuljetusmatkan eri vaiheiden aikana. Näiden riskien minimoimiseksi on laadittu tarkat säädökset. Siitä huolimatta onnettomuuksia ja vaaratilanteita tapahtuu edelleen – usein huolimattomuuden tai sääntöjen tahallisen rikkomisen vuoksi.
Ajoneuvot, jotka kuljettavat vaarallisia aineita yli säädettyjen raja-arvojen, on merkittävä oransseilla varoituskilvillä. Toisinaan jotkut yrittävät välttää tarkastuksia jättämällä vaaditut merkinnät pois, mikä voi vakavasti estää pelastusviranomaisten toimintaa onnettomuustilanteessa. Tämän vuoksi viranomaiset tarkastavat nykyään myös merkitsemättömiä ajoneuvoja.
Mistä tiedät, onko aine luokiteltu vaaralliseksi aineeksi?
Helpoin tapa selvittää, onko aine luokiteltu vaaralliseksi, on tarkistaa käyttöturvallisuustiedotteen osio 14: Kuljetustiedot. Jos kohdassa 14.1 on mainittu UN-numero, aine on luokiteltu vaaralliseksi aineeksi kuljetuksessa.
UN-numero on YK:n (Yhdistyneet Kansakunnat) määrittämä nelinumeroinen tunniste, jota käytetään kaikissa kuljetusmuodoissa (maantie-, rautatie-, meri- ja ilmakuljetus).
UN-numero löytyy myös oransseista varoituslipukkeista, joita käytetään vaarallisia aineita irto- tai säiliökuormana kuljettavissa ajoneuvoissa, sekä kuljetussäiliöiden ja pakkausten merkinnöistä.
Esimerkkejä usein esiintyvistä UN-numeroista:
- UN 1203 – bensiini
- UN 1202 – dieselpolttoaine
- UN 1170 – etanoli
Käyttöturvallisuustiedotteen (KTT) osio 14 sisältää myös vaaraluokat ja pakkausryhmät:
- Pakkausryhmä I – suuri vaara
- Pakkausryhmä II – keskisuuri vaara
- Pakkausryhmä III – vähäinen vaara
Ibland kan det stå omfattas inte av transportförordningen i ämnets eller produktens SDB, och då ser ni tydligt vad som gäller.
CLP ja vaarallisten aineiden kuljetus
Tuotetta, joka on merkitty CLP-asetuksen (Classification=luokitus, Labelling= merkintä ja Packaging= pakkaus) mukaisesti, ei automaattisesti katsota vaaralliseksi aineeksi kuljetuksessa. CLP-merkityt tuotteet tulee kuitenkin tarkistaa huolellisesti, jotta varmistetaan kaikkien sovellettavien kuljetussäännösten noudattaminen.
Yhdeksän vaaraluokkaa
Vaaralliset aineet jaetaan vaarallisuuden perusteella yhdeksään pääluokkaan, joista joissakin on myös alaluokkia. Aine voi kuulua useampaan luokkaan ja sillä voi olla toissijaisia luokituksia. Esimerkiksi happi luokitellaan luokkaan 2.2: Palamaton, myrkytön kaasu sekä luokkaan 5.1: Hapettava aine.
Luokka 1: Räjähteet
Ammukset, ilotulitteet ja dynamiitti ovat esimerkkejä aineista, jotka kuuluvat tähän luokkaan.
Luokka 2: Kaasut
Tämä luokka on jaettu kolmeen alaluokkaan:
2.1 – Syttyvät kaasut (esim. metaani, nestekaasu)
2.2 – Palamattomat, myrkyttömät kaasut (esim. happi, typpi)
2.3 – Myrkylliset kaasut (esim. kloori)
Luokka 3: Syttyvät nesteet
Tähän luokkaan kuuluvat esimerkiksi bensiini, maalit ja alkoholituotteet.
Luokka 4: Syttyvät kiinteät aineet
Tämä luokka on jaettu kolmeen alaluokkaan:
4.1 – Syttyvät kiinteät aineet ja itsestään reagoivat aineet (esim. tulitikut)
4.2 – Aineet, jotka voivat syttyä itsestään (esim. kalajauho)
4.3 – Aineet, jotka muodostavat syttyviä kaasuja veden kanssa reagoidessaan (esim. litium)
Luokka 5: Hapettavat aineet ja orgaaniset peroksidit
Tämä luokka on jaettu alaluokkiin:
5.1 – Hapettavat aineet
Tähän luokkaan kuuluvat aineet, jotka tukevat palamista ja voivat voimistaa tulipaloja. Esimerkkejä ovat vetyperoksidi ja ammoniumnitraatti.
5.2 – Orgaaniset peroksidit
Tämä luokka sisältää sekä kiinteitä että nestemäisiä aineita, joita ei saa sekoittaa muiden aineiden kanssa, koska ne voivat aiheuttaa voimakkaita kemiallisia reaktioita ja räjähtäviä tulipaloja. Muovivuorauksen kovettajat ovat yksi esimerkki.
Luokka 6: Myrkylliset ja tartuntavaaralliset aineet
Luokassa 6 on kaksi alaluokkaa:
6.1 – Myrkylliset aineet
Tähän kuuluvat esimerkiksi erilaiset torjunta-aineet, tietyt vahvat lääkkeet ja asbesti.
6.2 – Tartuntavaaralliset aineet
Nämä ovat aineita, joiden tiedetään sisältävän taudinaiheuttajia. Tässä ryhmässä on erityinen luokitus UN3373: Biologinen aine, joka voi koskea esimerkiksi verinäytteitä, joiden tiedetään sisältävän tarttuvia tauteja tai bakteereita.
Luokka 7: Radioaktiiviset aineet
Tähän luokkaan kuuluvat esimerkiksi erilaiset lääketieteessä käytettävät isotoopit sekä uraani.
Luokka 8: Syövyttävät aineet
Tähän luokkaan kuuluvat erilaiset hapot ja emäkset. Esimerkkejä ovat esimerkiksi viemärinavausaineet, jotka luokitellaan syövyttäviksi, sekä auton akkujen sisältämä happo.
Luokka 9: Muut vaaralliset aineet ja esineet
Kun aine tai esine ei sovi mihinkään muuhun luokkaan, se luokitellaan luokkaan 9. Esimerkkejä ovat pelastusvälineet, litiumakut ja ajoneuvot.
Sisäinen kuljetus
ADR-säännöksissä on useita poikkeuksia sisäiselle kuljetukselle. Tavaroiden ja aineiden siirtäminen sisäiseen varastointiin ei kuitenkaan ole poikkeus, vaan tällöin sovelletaan täysimääräisesti ADR:n sääntöjä.
Poikkeukset perustuvat usein kuljetuksen tarkoitukseen eivätkä pelkästään määrään, vaikka määrärajat koskevat niitäkin.
Esimerkiksi, jos sinun täytyy tuoda kaasupullo hitsaustyöhön asiakkaan luo, sen kuljettaminen työajoneuvossa saattaa olla sallittua – mutta sinun on tarkistettava ADR-taulukoista, että määrä pysyy poikkeusrajojen sisällä.
Valitettavasti näiden poikkeusten väärinkäyttö on yleistä, mikä osaltaan aiheuttaa riskejä sekä ihmisten terveydelle että ympäristölle.
Seuraukset sääntöjen noudattamatta jättämisestä
Suomessa valvontaa suorittavat Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES), poliisi, pelastusviranomaiset, tulli sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Rangaistukset riippuvat siitä, oliko sääntöjen rikkominen tahallista vai huolimattomuudesta johtuvaa. Myös lähettäjä voi saada sakon, jos virhe on hänen vastuullaan. Noudattaminen on siis yhteisvastuullista. Rikkomuksista voi seurata sakkoja tai jopa enintään vuoden vankeusrangaistus.
Kuka vastaa vaarallisten aineiden kuljetuksesta?
Kaikilla vaarallisten aineiden toimitusketjussa mukana olevilla on omat vastuunsa, ja heidän tulee saada koulutus sovellettavien säädösten mukaisesti.
Esimerkiksi lähettäjänä (consignor) vastuullasi on varmistaa, että tavarat on oikein luokiteltu ja että niiden kuljetus on sallittua. Sinun tulee myös määrittää oikea UN-numero.
Lähettäjän vastuut (ADR/RID:n mukaan)
Lähettäjä on yritys, joka lähettää vaarallisia aineita joko omasta puolestaan tai toisen osapuolen lukuun. Mikäli kuljetus tapahtuu kuljetussopimuksen nojalla, lähettäjä on se osapuoli, joka on sopimuksessa nimetty lähettäjäksi.
Keskeiset vastuut:
- Varmistaa, että vaaralliset aineet on luokiteltu oikein ja että niiden kuljetus on ADR:n mukaisesti sallittu.
- Toimittaa kuljettajalle kuljetusasiakirja sekä kaikki muut tarvittavat tiedot ja ohjeet.
- Huolehtia siitä, että henkilöstö on asianmukaisesti koulutettu.
- Käyttää hyväksyttyjä pakkauksia ja varmistaa, että kaikki lähetykset on oikein merkitty ja etiketoitu.
Vastaanottajan vastuut (ADR/RID:n mukaan)
Vastaanottaja (consignee) on yritys, joka vastaanottaa vaarallisia aineita, tai se osapuoli, joka on nimetty vastaanottajaksi kuljetussopimuksessa.
Keskeiset vastuut:
- Huolehtia siitä, että henkilöstö on asianmukaisesti koulutettu.
- Vastaanottaa lähetys viivytyksettä, ellei ole perusteltua syytä kieltäytyä vastaanottamisesta.
- Purkamisen jälkeen varmistaa, että ADR:n vastaanottajaa koskevia määräyksiä on noudatettu.
- Jos säiliössä tai kontissa havaitaan puutteita tai sääntöjenvastaisuuksia, sitä ei saa palauttaa kuljettajalle ennen kuin ongelma on korjattu.
Lastaajan vastuut (ADR/RID:n mukaan)
Lastaajalla tarkoitetaan yritystä, joka:
- Lastaa pakattuja vaarallisia aineita, pienkontteja tai YK-säiliöitä ajoneuvoon tai konttiin
- Lastaa kontin, irtotavarakontin, MEG-kontin, säiliökontin tai YK-säiliön ajoneuvoon
Keskeiset vastuut:
- Luovuttaa ainoastaan sellaisia vaarallisia aineita, joiden kuljetus on ADR:n mukaan sallittua.
- Tarkistaa pakkausten kunto ennen vaarallisten aineiden tai puhdistamattomien tyhjien pakkausten luovutusta.
- Jos pakkaus on vaurioitunut (esimerkiksi vuotaa), sitä ei saa luovuttaa kuljettajalle ennen kuin se on korjattu. Sama koskee puhdistamattomia tyhjiä pakkauksia.
- Noudattaa kaikkia sovellettavia lastaus- ja käsittelymääräyksiä.
- Konttiin lastauksen jälkeen varmistaa oikeat varoituslipukkeet, etikettien kiinnitys ja oranssien varoituskilpien käyttö ADR:n luvun 5.3 mukaisesti.
- Huomioida lastausrajoitukset, kuten vaarallisten aineiden yhteensopivuus, elintarvikkeiden, rehujen ja muiden kulutustuotteiden erottaminen vaarallisista aineista.
Purkajan vastuut (ADR/RID:n mukaan)
Purkajalla tarkoitetaan yritystä, joka:
- Purkaa tai poistaa ajoneuvosta pakattuja vaarallisia aineita, pienkontteja tai YK-säiliöitä.
- Purkaa vaarallisia aineita säiliöistä.
Keskeiset vastuut:
- Varmistaa, että ajoneuvosta puretaan oikeat aineet vertaamalla kuljetusasiakirjoja pakkausten, konttien, säiliöiden, MEMU-yksiköiden, MEG-konttien tai ajoneuvojen merkintöihin.
- Tarkistaa ennen purkua ja purkamisen aikana, ettei pakkauksissa, säiliöissä, konteissa tai ajoneuvoissa ole vaurioita, jotka voisivat vaarantaa purkutyön.
- Purkaminen ei saa alkaa ennen kuin mahdolliset vauriot on korjattu.
- Noudattaa soveltuvia purku- ja käsittelymääräyksiä.
- Purkutyön jälkeen poistaa kaikki vaaralliset jäämät säiliöiden, konttien tai ajoneuvojen ulkopinnoilta ja varmistaa, että kaikki venttiilit ja tarkastusaukot on suljettu.
- Varmistaa, että ajoneuvon tai kontin mahdollisesti vaadittava puhdistus ja dekontaminointi on suoritettu.
- Poistaa varoituslipukkeet, etiketit ja oranssit kilvet luvun 5.3 mukaisesti, kun kontti on täysin purettu, puhdistettu ja dekontaminoitu.
Kuljettajan vastuut (ADR/RID mukaan)
Kuljettajalla tarkoitetaan yritystä, joka suorittaa vaarallisten aineiden kuljetusta joko kuljetussopimuksella tai ilman sitä.
Keskeiset vastuut:
- Varmistaa, että henkilöstö on asianmukaisesti koulutettu.
- Tarkistaa, että vaaralliset aineet ovat ADR-säännösten mukaan sallittuja kuljetettaviksi.
- Varmistaa, että vaaditut asiakirjat luovutetaan kuljettajalle.
- Tarkistaa, että ajoneuvot ovat liikennöintikelpoisia eikä niitä ole ylikuormitettu.
- Varmistaa, että lukuun 5.3 perustuvat varoitusliput, merkinnät ja oranssit kilvet on kiinnitetty oikein.
- Varmistaa, että kaikki ADR:n vaatimat varusteet kuljetusyksikköä, ajoneuvon miehistöä ja erityisiä vaaraluokkia varten ovat ajoneuvossa mukana ja toimintakunnossa.
Mikä on VAK-turvallisuusneuvonantaja?
VAK-turvallisuusneuvonantajan (vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvän turvallisuusneuvonantajan) ensisijainen tehtävä on auttaa ehkäisemään onnettomuuksia ja vahinkoja, jotka liittyvät vaarallisten aineiden kuljetukseen. VAK-turvallisuusneuvonantajan tehtäviin kuuluu:
- Varmistaa, että toiminta noudattaa soveltuvia säädöksiä.
- Laatia turvalliset menettelyt vaarallisten aineiden käsittelyä ja kuljetusta varten.
- Laatia vuosiraportteja sekä vaarallisiin aineisiin liittyviä tapaus- ja onnettomuusraportteja.
On tärkeää huomioida, että VAK-turvallisuusneuvonantaja ei ole loppukädessä vastuussa säädösten noudattamisesta — tämä vastuu kuuluu yrityksen johdolle.
Kaikkien yritysten, jotka osallistuvat vaarallisten aineiden kuljetukseen — joko kuljettamalla itse tai luovuttamalla aineet kuljetettavaksi — on nimettävä yksi tai useampi VAK-turvallisuusneuvonantaja.
Just nu! Få en kostnadsfri analys
Säkerhetsrådgivare för farligt gods
Tillsammans med vår samarbetspartner Chemwise erbjuder vi säkerhetsrådgivare med många års erfarenhet som kan stötta er organisation antingen som extern säkerhetsrådgivare eller bollplank till en redan utsedd intern säkerhetsrådgivare. Just nu får ni en kostnadsfri analys för att se om ni omfattas av kravet.
Yleiset virheet vaarallisten aineiden kuljetuksessa
Yritykset kohtaavat toistuvia ongelmia vaarallisten aineiden kuljetuksessa. Monissa tapauksissa organisaatiolle on luotu turvalliset menettelyohjeet aineiden kuljetukseen, mutta henkilöstö ei joko tunne niitä, tai ei tiedä, miten niitä tulisi noudattaa. Joissain tapauksissa menettelytavat puuttuvat kokonaan, mikä tekee säädösten noudattamisesta entistä haastavampaa.
Näiden ongelmien välttämiseksi:
- Laadi selkeät, kirjalliset menettelytavat ja ohjeet.
- Varmista, että henkilöstö saa kattavan koulutuksen ja ymmärtää, kuinka ohjeita sovelletaan käytännössä.
- Varmista, että sekä johto että henkilöstö tuntevat vastuunsa ja velvollisuutensa — näin luodaan vahva säädöstenmukainen toimintakulttuuri.
Kaipaatko apua kemikaalien hallinnassa? Me autamme!
EHS-konsulteillamme on laaja kokemus kemikaalien hallinnasta, kuten kemikaalien korvaamisesta ja riskiarvioinneista. He ovat valmiita auttamaan teitä kemikaaliturvallisuuden kehittämisessä ja lainsäädännön vaatimuksissa. Tarjoamme myös koulutuksia ympäristö- ja työlainsäädännöstä, REACH-säädöksistä, kemikaalien hallinnasta ja riskien arvioinnista.
Heräsikö sinulle kysyttävää? Ota rohkeasti yhteyttä klikkaamalla vihreää painiketta, tai laittamalla meille sähköpostia osoitteeseen consulting@intersolia.com
